Restless heart syndrome

Mulla on vaaterekki täynnä mekkoja. Kauneudestaan huolimatta haluan heittää ne helvettiin, ettei ne muistuttaisi kaikesta mitä en halua ajatella. Hillitsen itseni ja yritän myydä niitä. Huone lapsuudenkodissa tuntuu samaan aikaan turvalliselta että ahdistavalta, patteri kolisee kun käännän kylkeä yöllä ja vaaterekki on viimeinen ja ensimmäinen asia jokaisessa päivässä.
Muutto on ensi viikolla, oon kauhuissani.

Kännykän muistioon kirjoitettuja:

14 Aug 2016
painajaisia, kirkuvia tyttöjä ja nukkumaan mennessä kädet niskallani

15 Sep 2016
tyttöjä pukuliikkeessä sovittamassa prinsessamekkoja, pastellityllejä ja kirkkaat valot suurissa peileissä kun ulkona on harmaa Helsingin syyskuu

14 Oct 2016

unessani suuri seurue istuu illallisella sortuvassa talossa




Pari kuvaa joita en ole jakanut mutta joista siitä huolimatta pidän:



Oikeastaan tahtoisin kirjoittaa välillä jostain mukavasta. Tahtoisin näiden postausten olevan pehmeitä, valoisia ja kevyitä. Ei näin raskaita ja masentuneen kuuloisia. Uskon vielä pääseväni tavoitteeseeni. Sitä odotellessa voitte vaikka skippaa tekstit kokonaan.